Kiertotalous ei ala kierrätyksestä – eikä pääty siihen

18.3.2025 vietettiin kansainvälistä kierrätyspäivää. Päivää on juhlistettu vuodesta 2018 alkaen, ja sen taustalla on Bureau of International Recycling (BIR). Kierrätyspäivän tarkoituksena on muistuttaa, että kierrätys säästää maapallon luonnonvaroja ja kannustaa näkemään käytetyt materiaalit arvokkaina raaka-aineina – ei roskana.

Yhtä tärkeää on kuitenkin ymmärtää, että kiertotalous on paljon enemmän kuin pelkkää kierrättämistä. Kiertotalous alkaa jo tuotteen suunnittelusta ja ulottuu koko sen elinkaareen ja parhaimmillaan vielä pidemmällekin.

Tarvitseeko aina ostaa uutta?

Moni meistä tunnistaa tilanteen: kaapissa lojuu frakki tai iltapuku, jota on käytetty kerran. Ehkä se ostettiin juhliin, ehkä varmuuden vuoksi. Käyttö jäi yhteen kertaan – tai ei siihenkään. Tällaiset tavarat muodostavat niin sanottua nukkuvaa pääomaa. Ne ovat olemassa, mutta eivät käytössä.

Kiertotalous tarjoaa toisenlaisen näkökulman. Sama frakki voisi sen sijaan kiertää käyttäjältä toiselle – vuokrattuna, huollettuna ja aina tarvittaessa uudistettuna. Näin yksi ja sama tuote voisi palvella vuosien ajan useita ihmisiä ilman, että uutta tarvitsee valmistaa.

Tämä avaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Mitä jos uuden tuotteen sijaan myytäisiinkin palvelu?

Yhä useampi yritys tarjoaa tuotteitaan vuokrattavaksi, korjattavaksi tai palautettavaksi. Esimerkiksi kodinkone voi olla osa huoltopalvelua eikä pelkkä kertakäyttöinen hankinta. Pakkauksissa tämä voi tarkoittaa uudelleenkäytettäviä ratkaisuja tai tuotteita, joiden kierrätettävyys on huomioitu jo suunnittelupöydällä.

Ekosuunnittelu näkyy monin tavoin – esimerkiksi tuotteissa, joihin lisätään QR-koodi huolto-ohjeille, varaosille tai kierrätysohjeille. Myös helposti purettavat rakenteet ja elinkaaren jäljitettävyys tekevät tuotteista pitkäikäisempiä ja kierrätyskelpoisempia.

Miksi kierrätysaste on alhainen?

Vaikka Suomessa puhutaan paljon kestävästä kehityksestä, tilastot eivät vielä tue puheita. Euroopan unionissa keskimäärin noin 11,8 % käytetyistä materiaaleista saadaan takaisin kiertoon. Suomessa vastaava luku oli vuonna 2023 vain 3,3 %.
(Lähde: Valtioneuvosto 2025)

Ero selittyy osin Suomen teollisuusrakenteella. Meillä toimii paljon materiaali-intensiivistä raskasta teollisuutta: metsätalous, kaivostoiminta ja rakennusala tuottavat suuria määriä jätemateriaalia, kuten maamassoja ja sivukiveä, joita ei vielä pystytä hyödyntämään tehokkaasti.

Rakennusalalla on kuitenkin otettu askeleita eteenpäin. Purettujen rakennusten ikkunat, ovet ja lattialaudat voivat saada uuden elämän toisessa kohteessa – kunhan materiaalien keräys ja jatkokäyttö osataan järjestää.

Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään teollisuudesta. Myös kuluttajakulttuurimme kaipaa päivitystä. Omistaminen on yhä oletus – harvoin kysymme, voisiko tuotteen vuokrata, lainata tai jakaa. Kiertotalouden laajamittainen toteutuminen edellyttää sekä rakenteellisia että asenteellisia muutoksia.

Entä pakkausalalla?

Pakkausalalla tilanne on moniin muihin aloihin verrattuna valoisampi. Suuri osa pakkauksista pystytään käytön jälkeen lajittelemaan materiaalikohtaisesti ja kierrättämään.

Samalla yhä useampi pakkaus valmistetaan jo valmiiksi kierrätysmateriaaleista, mikä vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta. Kierrätysmuovin ja kartongin käyttö on yleistynyt erityisesti elintarvikepakkauksissa ja take away -ratkaisuissa, ja myös muovin osalta kehitetään jatkuvasti uusia, helpommin kierrätettäviä monomateriaaliratkaisuja.

Nykyään pakkauksia ei suunnitella vain tuotantoa varten, vaan myös arkea silmällä pitäen. Kestääkö pakkaus kuljetuksen? Voiko sen avata ja sulkea helposti? Voisiko sen käyttää uudelleen ennen kierrätystä? Kiertotalous näkyy siis yhä enemmän arjessa.

Tärkeää on kuitenkin tunnistaa, että kaikki pakkauksissa käytettävät materiaalit eivät toimi samalla tavalla. Esimerkiksi biohajoava on sana, joka herättää luottamusta – mutta joskus myös liikaa. Kaikki biohajoavaksi kutsuttu ei hajoa luonnossa ilman erityisolosuhteita, kuten teollista kompostointia.

Mihin suuntaan nyt?

EU:n vihreä siirtymä ja Green Deal -tavoitteet vauhdittavat kiertotalouden kehitystä koko Euroopassa. Suomella on tavoite kaksinkertaistaa materiaalien kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä.
(https://ym.fi/kiertotalousohjelma)

Tavoite on kunnianhimoinen mutta saavutettavissa, jos mukaan lähtevät yritykset, lainsäätäjät ja yksittäiset ihmiset.

Kiertotalous ei ole vain ympäristöteko. Se on vastaus luonnonvarojen ylikulutukseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävän talouden rakentamiseen. Ja vaikka kansainvälistä kierrätyspäivää vietetään vain kerran vuodessa, kiertotaloutta voi edistää joka päivä arjen pienillä valinnoilla.

Miten kiertotalous näkyy Ki-Salilla?

Meille Ki-Salissa kiertotalous ei ole pelkkä tulevaisuuden visio, vaan käytännön työtä, jota teemme päivittäin pakkausratkaisujen parissa.

Autamme asiakkaitamme valitsemaan pakkauksia, jotka soveltuvat hyvin kierrätykseen ja tukevat tuotteiden säilyvyyttä – sillä myös ruokahävikin vähentäminen on osa kiertotaloutta. Lisäksi tarjoamme asiakkaillemme tietoa ja dokumentaatiota esimerkiksi materiaalikoostumuksista ja kierrätettävyydestä raportointia varten.

Uskomme, että myös tukkukaupassa on mahdollista tehdä valintoja, jotka vievät kohti kiertotaloutta – pienin mutta määrätietoisin askelin.