Pakkaus- ja pakkausjäteasetus

Pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) – mitä se tarkoittaa pakkausalalle?

Pakkaus- ja pakkausjäteasetus, eli PPWR (Packaging and Packaging Waste Regulation) on yksi EU:n merkittävimmistä pakkausalaa koskevista sääntelyuudistuksista pitkään aikaan. Kyseessä on laaja kokonaisuus, joka vaikuttaa siihen, miten pakkauksia suunnitellaan, valmistetaan, käytetään ja dokumentoidaan koko niiden elinkaaren ajan.

PPWR korvaa nykyisen pakkaus- ja pakkausjätedirektiivin. Tämä on olennainen muutos jo itsessään, sillä direktiivin sijaan kyseessä on EU-asetus, joka koskee suoraan kaikkia EU-maita ilman kansallista täytäntöönpanoa. Asetus koskee kaikkia EU:n markkinoille saatettavia pakkauksia ja niiden jätehuoltoa.

PPWR:n tavoitteena on pakkausjätteen vähentäminen, kierrätettävyyden lisääminen ja uudelleenkäytön edistäminen. Taustalla on selkeä pyrkimys puuttua roskaantumiseen ja ohjata pakkausjätteet nykyistä paremmin kiertoon, sen sijaan, että ne päätyisivät kuormittamaan ympäristöä.

Asetus tuli voimaan helmikuussa 2025 ja sitä aletaan soveltamaan 12.8.2026 alkaen – vaiheittain. Asetuksessa on tietyille velvoitteille säädetty siirtymäajat. Keskeinen pitkän aikavälin tavoite on, että vuoteen 2030 mennessä kaikkien pakkausten tulee olla kierrätettäviä tai uudelleenkäytettäviä. Vaikka siirtymäajat ovat osiltaan pitkiä, asetus ohjaa pakkaussuunnittelua jo nyt. Tämä on kuitenkin haastavaa, sillä moni yksityiskohta on vielä auki. Euroopan komissio antoi joulukuussa 2025 ehdotuksen PPWR:n mahdollisista täsmennyksistä ja yksinkertaistamistarpeista, mikä lisää epävarmuutta asetuksen lopullisesta soveltamisesta, vaikka aikataulu etenee. 

Asetuksen vaatimukset tulevat voimaan asteittain ja eri velvoitteille on säädetty siirtymäaikoja aina 2040-luvulle asti. Alla oleva aikajana auttaa hahmottamaan keskeiset määräajat.

Pakkaus- ja pakkausjäteasetus
Pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) aikajana.

Design for Recycling – pakkaussuunnittelu kierrätettävyys edellä

Yksi keskeinen teema PPWR:ssä on kierrätettävyys ja niin sanottu Design for Recycling. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että pakkaukset on jatkossa suunniteltava kierrätettävyys edellä. EU:ssa halutaan saada erityisesti muovipakkaukset paremmin kiertoon, minkä vuoksi asetuksessa korostetaan ratkaisuja, jotka tukevat tehokasta keräystä, lajittelua ja kierrätystä.

Kierrätettävyyden lisäksi asetus tuo mukanaan myös asteittain kiristyviä tavoitteita erityisesti muovipakkauksille ja kierrätysmateriaalien käytölle. Tavoitteet etenevät vaiheittain 2030-luvulle ja osin sen yli, mikä ohjaa pakkausratkaisujen suunnittelua pidemmälle tulevaisuuteen.

Osana tätä kokonaisuutta asetuksella pyritään vähentämään pakkausjätteen määrää 5 % vuoteen 2030 mennessä, 10 % vuoteen 2035 mennessä ja 15 % vuoteen 2040 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi asetuksessa säädetään useista keinoista, kuten pakkausten minimoinnista ja tiettyjen pakkaustyyppien kieltämisestä.

Koska kaikkien EU:n markkinoille saatettujen pakkausten tulee olla kierrätettäviä vuoteen 2030 mennessä, Euroopan komission on annettava viimeistään 1.1.2028 täydentävää sääntelyä Design for Recycling -ohjeistuksesta. Ohjeistuksessa täsmennetään muun muassa, miten pakkausten kierrätettävyyttä arvioidaan käytännössä eri pakkaustyyppien osalta.

Pakkausten merkinnät ja uudelleenkäyttö

Kuluttajille näkyvin muutos PPWR:ssä tulee todennäköisesti olemaan yhtenäiset kierrätys- ja lajittelumerkinnät. Tavoitteena on, että samat merkinnät toimivat samalla tavalla kaikissa EU-maissa sekä pakkauksissa, että jäteastioissa. Merkintöjen kehitystyötä vetää EU:n yhteinen tutkimuskeskus JRC ja niiden käyttöönotto on ajoitettu pääosin vuoteen 2028. JRC:n ehdotuksen mukaan merkinnät perustuisivat pakkauksen materiaaliin ja ne esitetään piktogrammein ja värikoodein, vähäisin tekstein ja saavutettavuus huomioiden. Tavoitteena on helpottaa kuluttajien lajittelua ja vähentää epäselvyyksiä, jotta pakkaukset saadaan paremmin kiertoon. Pakkaussuunnittelun näkökulmasta muutos ei kuitenkaan ole täysin ongelmaton, sillä värikoodaus ja visuaaliset vaatimukset lisäävät kustannuksia ja rajoittavat pakkausten ulkoasua.

Pakkausten uudelleenkäyttö on toinen PPWR:n kuluttajille näkyvä muutos. Asetus tuo uudelleenkäyttövelvoitteita erityisesti toimijoille, jotka myyvät juomia ja noutoruokaa suoraan kuluttajille, kuten kaupoille, kahviloille ja ravintoloille. Vuodesta 2030 alkaen kuluttajilla on oltava mahdollisuus ostaa mukaan otettavia juomia omaan astiaan. Tämän lisäksi toimijoiden on myöhemmin tarjottava juomia myös uudelleenkäytettävissä pakkauksissa.

Suomessa tämä on herättänyt keskustelua, sillä meillä on poikkeuksellisen hyvin toimiva pantti- ja palautusjärjestelmä ja juomapakkausten palautusaste on kansainvälisesti korkea. Juomapakkausten PET-muovi hyödynnetään jo nyt tehokkaasti uudelleen raaka-aineena. Uudelleenkäyttövelvoitteet voisivat muuttaa tätä tasapainoa ja vaatisivat uusia järjestelmiä pesuun, logistiikkaan ja vastuunjakoon. Tämä on yksi niistä PPWR:n kohdista, joissa lopulliset ratkaisut ja mahdolliset poikkeukset ovat vielä auki.

Katse eteenpäin

PPWR on ennen kaikkea pitkän aikavälin muutos. Se muuttaa tapaa, jolla pakkauksia tarkastellaan ja kehitetään EU:ssa. Pakkausalan toimijoille se tarkoittaa enemmän ennakointia, enemmän yhteistyötä ja enemmän läpinäkyvyyttä koko arvoketjussa.

Vaikka asetuksen käytännön toteutus vielä elää, kokonaiskuva on jo hahmotettavissa. Asetus ohjaa pakkausalaa kohti yhtenäisempiä käytäntöjä ja pitkäjänteisempää suunnittelua, jossa tulevat vaatimukset on huomioitava hyvissä ajoin.

Samankaltaiset artikkelit

  • 5 asiaa, jotka jokaisen yrityksen tulisi tietää elintarvikepakkauksista vuonna 2025

    Vuonna 2025 pakkausalalla vallitsee kaksi isoa teemaa: lainsäädäntö ja vastuullisuus. EU:n uudet direktiivit asettavat tiukempia vaatimuksia, ja samalla kuluttajien odotukset ympäristöystävällisiä pakkauksia kohtaan kasvavat jatkuvasti. Nämä viisi asiaa jokaisen yrityksen tulisi tietää elintarvikepakkauksista vuonna 2025. 1. Pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) Pakkaus- ja pakkausjäteasetus yhdenmukaistaa pakkauslainsäädäntöä koko EU:n alueella ja asettaa tavoitteita kaikkien pakkausten kierrätettävyydelle. Tämä…

  • Viherpesu kielletään EU:ssa

    Viherpesulla tarkoitetaan harhaanjohtavaa markkinointia, jossa yritys tai organisaatio luo illuusion ympäristöystävällisyydestä ilman todellisia ja merkittäviä ympäristöystävällisiä toimia. Viherpesua on esimerkiksi se, jos yritys mainostaa tiettyä tuotetta käyttäen harhaanjohtavia tai epätarkkoja väitteitä, kuten ”ekologinen” tai ”kestävä”, ilman asianmukaisia sertifikaatteja tai todistuksia. Viherpesu voi johtaa kuluttajia harhaan ja vaikeuttaa todellisten kestävien vaihtoehtojen valitsemista.

  • Tunnistatko pakkausten materiaalimerkit? – Opas kierrätyksen merkintöihin

    Oletko miettinyt, mitä ne pienet nuolet ja numerot elintarvikepakkauksissa tarkoittavat?  Pakkausten kierrätys ei ole niin monimutkaista kuin näistä merkinnöistä voisi päätellä.

    Pakkausten materiaalimerkinnät tunnistat kolmen nuolen muodostamasta kolmiosta, jonka sisällä on numero ja alla kirjainyhdistelmä. Vaikka merkinnät aluksi saattavat vaikuttaa hankalilta, niin pienen tutkimuksen jälkeen merkinnät kertovat selkeästi, miten mikäkin pakkaus kuuluu kierrättää

  • Pakkausmateriaalit: Muovi

    Elintarvikepakkauksista, erityisesti muovipakkauksista, on keskusteltu paljon niiden ympäristövaikutusten takia. Pakkauksiin kiinnitetty huomio on kuitenkin suhteetonta, kun otetaan huomioon niiden todelliset ympäristövaikutukset. Suomen Pakkausyhdistyksen mukaan pakkausten ympäristövaikutukset ovat vain muutamia prosentteja. Toinen pakkauksiin liittyvä ongelma on se, että ne nähdään vain roskina. Roskaantumisongelmaan keskittyvä näkemys unohtaa kokonaan pakkauksen tärkeän tehtävän tuotteen suojaajana. Ruokahävikki on suurempi ongelma…

  • Elintarvikekontaktimateriaalit – Mitä ne ovat?

    Pakkausalalla puhutaan usein elintarvikekontaktimateriaaleista tai lyhyesti kontaktimateriaaleista. Sana on meille arkipäivää, mutta monille termi voi olla hyvinkin tuntematon. Mitä se oikeastaan tarkoittaa? Yksinkertaisesti selitettynä kontaktimateriaali on mikä tahansa materiaali tai tarvike, joka on kosketuksissa elintarvikkeen kanssa. Puhutaan sekä suorasta että välillisestä kosketuksesta. Kontaktimateriaaleja ovat esimerkiksi kahvikuppi, salaattirasia ja leipäpussi. Suora kontaktimateriaali tarkoittaa materiaalia, joka on…

  • Porokylän Leipomo & Ki-Sal Oy: 15 vuotta sujuvaa yhteistyötä

    Porokylän Leipomo on suomalainen perheyritys, joka on leiponut herkkuja suomalaisiin koteihin jo vuodesta 1983. Pääleipomo sijaitsee Nurmeksessa ja gluteenittomat tuotteet valmistetaan Lieksan Kevätniemen yksikössä. Yrityksellä on lisäksi uusi tuotantotila Lieksan Kerantiellä sekä leipomomyymälät Joensuussa ja Kouvolassa. Porokylä tunnetaan erityisesti ruisleivistään ja gluteenittomista leipomotuotteistaan. Yritys työllistää noin 190 henkilöä ja palvelee koko Suomen alueella. Porokylän Leipomo…

Toimisto

Keilaranta 10 E
02150 ESPOO
+358 20 741 3780
info@ki-sal.fi

Asiakaspalvelu Ma-Pe 8.00-16.00

Evästeasetukset
Tietosuojaseloste

Varasto

Warasto Finland Oy
Rahtiraitti 11
04220 Sipoo

Ota yhteyttä

WP Social Ninja lomake
Ota yhteyttä fluent_forms