Kiertotalous: kohti kestävämpää talousjärjestelmää

Jatkuva väestönkasvu lisää raaka-aineiden ja muiden resurssien tarvetta. On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö käyttää luonnonvaroja kolmen planeetan edestä. Myös vuosittain syntyvän jätteen määrän odotetaan kasvavan 70 %. Näihin ongelmiin on puututtava. Ongelmia pyritään ratkaisemaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman strategialla, joka keskittyy hiilineutraalin talouden luomiseen vuoteen 2050 mennessä. Tämä on kunnianhimoinen tavoite, joka vaatii monia aloitteita. Tavoitteena on rajoittaa luonnonvarojen käyttöä ja palauttaa planeetalle enemmän kuin mitä sieltä otetaan. Muutos on jo alkanut.

Aloitteiden kautta keskitytään neljään tärkeimpään kohtaan:

luodaan tuotepolitiikka, joka mahdollistaa kestävien tuotteiden, palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämisen
vähennetään jätteiden määrää kulutustottumuksia muuttamalla
jo syntyneen jätteen määrän vähentäminen
luodaan uusioraaka-aineille kannattavat markkinat

Siirtyminen lineaarisesta talousmallista kiertotalousmalliin

Tähän asti vallitsevana talousmallina on ollut lineaarinen malli. Lineaarisen mallin perusajatuksena on se, että materiaaleista valmistetaan tuotteita, tuotteet kulutetaan ja lopuksi ne hävitetään. Tämäntyyppinen tuotanto on erittäin kuormittavaa ympäristölle sen käyttämien raaka-aineiden ja energian määrän vuoksi. Lisäksi suurena ongelmana on niin sanottu suunniteltu vanheneminen, jossa tuotteen käyttöikää rajoitetaan ja näin kuluttaja pakotetaan ostamaan aina uusi vastaava tuote.

Lineaarisen talousmallin vastakohtana on kiertotalous. Kiertotalous luo uuden tavan tuottaa ja kuluttaa. Siinä keskitytään kestävyyteen, jätteiden vähentämiseen ja suljetun kierron aikaansaamiseen. Kiertotalouden pääajatuksena on luoda järjestelmä, jossa tuotteet ja materiaalit kiertävät mahdollisimman pitkään. Tuotteiden elinkaarta halutaan pidentää esimerkiksi lainaamisen, uudelleen käyttämisen, korjaamisen ja kierrättämisen keinoin. Tuotteen kaikki materiaalit pyritään hyödyntämään uudelleen, vaikka itse tuote poistettaisiin käytöstä.

Kiertotalouteen siirtymisellä on monia etuja. Tärkein niistä on jätteen syntymisen väheneminen, koska tuotteita ei heitetä pois kertakäytön jälkeen. Lisäksi kestävyys paranee, koska suljettu kiertojärjestelmä ei ole riippuvainen uusista luonnonvaroista ja auttaa säästämään maapallon rajallisia resursseja. Kiertotalous luo myös uusia mahdollisuuksia yrityksille. Kiertotalouden haasteina ovat puolestaan tiedon sekä materiaalien keräämisen ja kierrättämisen järjestelmien puutteet. Ilman kunnollisia keräys- ja kierrätysjärjestelmiä kierrätysmateriaaleista on pulaa.

Kiertotalouden toimintasuunnitelma

Kestävien tuotteiden suunnittelu on nostettu keskiöön EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmassa. On arvioitu, että jopa 80 prosenttia tuotteen ympäristövaikutuksista määräytyy sen suunnitteluvaiheessa. Tuotteen ympäristövaikutuksia voidaan pienentää huomattavasti, jos se suunnitellaan kiertotalouden mukaiseksi ja otetaan huomioon kestävyys, korjattavuus, parannettavuus, uudelleenkäytettävyys ja tuotteen elinkaaren lopussa kierrätettävyys. Kiertotalouden toimintasuunnitelmassa on priorisoitu tietyt tuoteryhmät, koska niiden aiheuttamat ongelmat edellyttävät välitöntä huomiota. Nämä ryhmät ovat elektroniikka ja tieto- ja viestintätekniikka, akut ja ajoneuvot, pakkaukset, muovit, tekstiilit, rakentaminen ja rakennukset sekä elintarvikkeet, vesi ja ravinteet.

Pakkausten kohdalla tavoitteeksi on otettu se, että vuoteen 2030 mennessä pakkaukset ovat uudelleenkäytettäviä tai kierrätettäviä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi EU aikoo vähentää ylipakkaamista ja pakkausjätettä, edistää pakkausten luomista uudelleenkäyttöä tai kierrätystä varten sekä pohditaan mahdollisuuksia pakkausmateriaalien yksinkertaistamiseksi, jotta kierrätys olisi helpompaa. Lisäksi EU haluaa yhtenäistää pakkausmerkinnät EU-alueella pakkausjätteen lajittelun helpottamiseksi, pohtia muiden kierrätysmuovien käyttämistä elintarvikepakkauksissa PET-muovin lisäksi ja vähentää pulloveden käyttöä lisäämällä julkisten paikkojen juomavettä.

EU on myös julkaissut oman suunnitelmansa muovimateriaalien hallintaan. Koska käytetyn muovin määrä on kasvanut ja kasvaa edelleen, on löydettävä keinoja muovijätteen vähentämiseksi ja kierrätysmuovin käytön lisäämiseksi. Tavoitteena on vähentää mikromuovin ja kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä sekä korvata kertakäyttöiset ruokarasiat kierrätettävillä tai uudelleenkäytettävillä vaihtoehdoilla.

Suomi kiertotalouden edelläkävijäksi

Myös Suomessa on tunnistettu kiertotalouden tarjoamat mahdollisuudet. Suomi on aloittanut kiertotalouden edistämisen jo vuonna 2016, jolloin julkaistiin maailman ensimmäinen kansallinen kiertotalouden tiekartta. Tavoitteena on tehdä Suomesta hiilineutraali kiertotalousyhteiskunta vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteessa on huomioitu samoja tekijöitä kuin EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelmassa.

Lähteet ja lisäluettavaa: Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma